Vippa ja Konsti – onnekkaat yhdessä

Vippa asui maitotilalla, jonka koko karja määrättiin lopetettavaksi eläinsuojelusyistä. Ennen teurasauton tuloa tilallinen vei kuitenkin tiineenä olevan Vipan metsään piiloon. Vippaa ei löydetty ja teurasauto lähti matkaan muu karja mukanaan.

Vippa ja sen vielä syntymätön vasikka siis pelastuivat, mutta niille piti löytää uusi koti. Viranomaisten kanssa sovittiin, että ne muuttavat vasikan syntymän jälkeen Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän eli eläinten turvakotiin Somerolle.

Konsti syntyi reilu viikkoa ennen juhannusta, ja se pääsi emonsa kanssa uuteen loppuelämän kotiinsa aivan keskikesän kynnyksellä. Uusi koti oli täynnä jänniä ääniä ja hajuja sekä tilaa temmeltää.

Nyt Konsti saa elää oman emonsa kanssa ja tuntea sen huolenpidon. Konsti on jo seitsemän kuukauden ikäinen, ja se edelleen käy silloin tällöin juomassa emonsa maitoa. Sekä Vippa että Konsti ovat täynnä elämää, ja sitä niillä toivottavasti riittää vielä kymmeniä vuosia.

Katso tämä ihana video, jossa Konsti ottaa ilon irti elämästä eikä Vippa meinaa pysyä perässä!

Mikä tekee Vipan ja Konstin tarinasta erilaisen?

Lehmät tuottavat maitoa vain sen jälkeen, kun ne ovat saaneet vasikan. Lehmällä on tietysti voimakas tarve hoivata omaa vasikkaansa ja vasikalla puolestaan tarve imeä emoaan ja olla sen seurassa. Tätä mahdollisuutta maitotiloilla ei valitettavasti ole. Tavanomaisessa maidontuotannossa yleinen käytäntö on se, että vasikka viedään pois emoltaan alle vuorokauden iässä. Luomutuotannossakaan vasikat ja emot eivät saa olla yhdessä viikkoa pidempään. Luontaisesti emo vieroittaisi vasikan vasta 8–11 kuukauden iässä.

Jos syntynyt vasikka on tyttö, siitä kasvatetaan lypsylehmä. Noin vuoden iässä se yleensä keinosiemennetään ensimmäisen kerran. Se saa kerran vuodessa vasikan siihen saakka, kunnes sen maidontuotanto vähenee taloudellisesti kannattamattomaksi. Lypsylehmät teurastetaan keskimäärin 4–6 vuoden ikäisinä, vaikka lehmät voisivat hyvinkin elää kaksikymmentävuotiaiksi.

Jos syntynyt vasikka onkin poika, se lähetetään vasikkakasvattamoon. Siellä se kasvaa noin puolitoistavuotiaaksi, minkä jälkeen se lähetetään teurastamoon.

Suurin osa Suomessa myytävästä naudanlihasta on peräisin maitotiloilta. Yle uutisoi lihan- ja maidontuotannon kytköksistä kesällä 2015 artikkelissaan Suomalainen naudanliha tulee maidontuotannon vuoksi syntyvistä vasikoista.

"Lihantuotantoa Suomessa voi kutsua maidontuotannon sivutuotteeksi, jos asiaa hieman kärjistää, sanoo neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm maa- ja metsätalousministeriöstä. Sandholm sanoo, että maitotilat haluavat nopeasti eroon vasikoista ja myyvät ne muutaman päivän ikäisenä. Vasikat menevät tiloille, joissa ne kasvatetaan noin parivuotiaiksi ja laitetaan lihoiksi. Lypsylehmät taas teurastetaan yleensä hieman vanhempina, noin viisivuotiaina. Se tapahtuu, kun niiden terveys pettää, maidontuotanto osoittautuu liian matalaksi tai esimerkiksi huomataan, että lehmää on huono lypsää lypsyrobotilla, Sandholm kertoo esimerkkejä.”

Jos haluat lukea lisää maidontuotantoon liittyvistä eettisistä ja eläinsuojelullisista kysymyksistä, voit tutustua tähän tekstiin(Varoituksena herkimmille, että linkin takana on muutama kuva, jotka voivat järkyttää.) Tekstissä kerrotaan myös mielenkiintoisia asioita siitä, millaisia eläimiä naudat ovat, millaisia perhesuhteita ne muodostavat ja millaisia lajityypillisiä käyttäytymistarpeita niillä on.

Onneksi ihminen ei tarvitse maitoa mihinkään!

Maidon tilalle meillä on saatavilla valtavasti hyviä tuotteita, joita käytetään kuten eläinperäisiä maitotuotteita ja jotka vastaavat niitä ravintoarvoiltaan. Vaihtoehtoja on niin kaurasta, soijasta, riisistä, manteleista kuin monista muistakin raaka-aineista eli jokaiselle löytyy todennäköisesti omat suosikkituotteet. Tutustu valikoimiin täällä.